Ilta. Koti hiljanee ja oma aika alkaa. Tai siis heti kun nokkamukit on tiskattu, tekemättä jääneet kotityöt hoidettu ja kaikki kunnossa aamun aikaista starttia varten.
Tässä oman ajan hetkessä kohtaa ristiriita. Ollakko vaan ja hengähtää pitkän päivän jälkeen vai käyttääkö aika kaikkeen mitä halusit päivän aikana tehdä mutta et ehtinyt? Voin kuulla kuinka joku asiantuntija toteaa, että on tärkeää levätä, että jaksaa. Mites kun en saa unta jos en saa tehdä jotain omaa, minun juttuja.
Joinain päivinä tekee mieli huutaa, kun on pakko mennä suoraan nukkumaan, kun ei vaan jaksa. Silloin syntyy illuusio, että seuraava päivä on ikään kuin samaa edellisen kanssa, koska välistä jäi tuo oman ajan luoma nollaus.
No tämä kai on vanhempien ikuinen noidankehä. Tänään kuitenkin aion yhdistää lepäämisen ja omat jutut. Tassuttelen villasukat jalassa ja teemuki kädessä makuuhuonessa odottavan lehtipinon luokse ja katselen peiton alla kauniita kuvia kunnes uni tulee silmään.
Omaa aikaa ja kauniita unia kaikille!
Viimeisimmät kommentit